Granlund Joensuu Oy

Sähkösuunnittelu on tiedonhallintaa ja mallintamista - Electrical taipuu monitahoisista sairaalakohteista laajoihin teollisuuskohteisiin

Granlund Joensuu on Pohjois-Karjalan talousalueen johtava talotekniikan asiantuntija. Toiminta käsittää taloteknisen (TATE-) suunnittelun ja kiinteistönpidon palvelut, kuten muun muassa LVI-, sähkö- ja rakennusautomaatiosuunnittelua ja valvontaa sekä energiakonsultointia. Asiakkaita ovat sairaalat, terveydenhoitolaitokset, julkinen sektori, palvelualojen yritykset, teollisuuslaitokset, rakennusliikkeet sekä asunto-osakeyhtiöt. www.granlund.fi

Sähkösuunnittelussa on parasta… kaikki!

Puhelimeen vastaa iloinen mies. Granlund Joensuu Oy:n projektipäällikkö Risto Kuosmanen istuu tavallisesti Joensuussa, mutta nyt hän on etätöissä Keski-Suomen suunnalla, jossa hänen vastuullaan on ollut uuden supermarketin sähkötöiden suunnittelu ja valvonta. Kuosmanen on valmistunut sähkö- ja automaatiotekniikan insinööriksi Jyväskylän amk:sta vuonna 2015, ja asentajataustaisen miehen oli helppo löytää kiinnostava työpaikka heti valmistumisen jälkeen. ”Olinhan minä alan töissä jo opiskeluaikana”, Kuosmanen tarkentaa.

Mallinnuskulttuurin murros tapahtuikin juuri nyt

Risto Kuosmanen Granlund Joensuu Oy

Kun Kuosmanen aloitti työt Granlundilla, oli suunnittelussa toki käytetty mallinnusta jo useita vuosia. ”Mutta lähinnä pakon edessä, tilaajan vaatimuksesta”, Kuosmanen sanoo, ja puhuu nimenomaan sähkösuunnittelusta. 

”Mutta viidessä vuodessa on tapahtunut lähes täydellinen muutos. Nyt me mallinnamme lähes kaikki kohteet, vaikka tilaaja ei olisi erikseen pyytänyt. Talotekniikan kokonaisuuksien hahmottaminen ja yhteensovittaminen mallien avulla on tätä päivää, joten haluamme hyödyntää mallintamisen tuomia etuja myös toimiston sisäisessä työskentelyssä.”

Asenne ja työkalut ratkaisevat

Sähkösuunnittelijoiden intoa ryhtyä mallintamaan on odotettu ainakin kymmenen vuotta. Miksi se tapahtui nyt? ”Näen siihen kaksi syytä”, Risto Kuosmanen sanoo. 

”Ensinnäkin alalle on tullut tarpeeksi nuoria suunnittelijoita, joilla ei ole historian painolastia ja vanhoja tapoja taakkanaan. Ja toiseksi työkalut alkavat olla niin hyviä, että tietomalli syntyy siinä normaalin tekemisen ohessa ilman isompia ponnistuksia. Meidän käyttämämme CADMATIC Electrical tarjoaa niin hyvän suunnitteluympäristön, että mallinnuksesta tulee helposti suunnittelijan toinen luonto.”

Työkalun käyttö kohteen mukaan

Mallinnuksen varsinaiset hyödyt ratkeavat kohteen mukaan. ”Vaikka CADMATIC Electricalilla tehtävä mallinnus sinällään on helppoa ja tehokasta, sen käyttö ei ole itseisarvo. Esimerkiksi sairaalakohteissa, joita olemme suunnitelleet Joensuussa, mallinnus on aivan ykkösjuttu. Sairaalarakennuksessa on valtava määrä talotekniikkaa, tietojärjestelmiä, laitteistoja, laboratorio- ja puhdastiloja – oikeastaan kaikkea, mitä rakennukseen voi kuvitella upotettavaksi. On mahdotonta kuvitella tällaisen kohteen suunnittelua muuten kuin mallintamalla. Lisäksi tilaajalla on mallintamisen avulla parempi mahdollisuus hahmottaa tilojensa soveltuvuutta lopullista käyttötarkoitusta varten”, Kuosmanen kuvaa.

”Mutta esimerkiksi teollisuuspuolella mallinnuksen merkitys pienenee, ja vastaavasti dokumentoinnin ja tiedonhallinnan vaatimukset kasvavat, Kuosmanen kertoo ja antaa esimerkin. 

”Porvoossa uusittiin teollisuuslaitoksen muuntamorakennuksen sisukset. Sata neliötä täynnä 50 vuotta vanhaa tekniikkaa ja kaikki piti uusia – uudet kojeistot, kaapeloinnit ja ohjaus- ja hälytyskaapit. Suunnittelusta suurin osa oli uusien kojeistojen piirikaavioita, lisäksi tuli kaapeli- ja kilpiluetteloita, sähkölämmityskuvia, liitynnät tehtaan automaatiojärjestelmiin ja niin edelleen. Mallinnusta ei tällaisessa kohteessa ole käytännössä lainkaan, mutta CADMATICin tietokantaominaisuudet ja raportointitoiminnot olivat puolestaan aivan verrattomia. Dokumentteja syntyi yhteensä tuhansia sivuja – mutta kaikki pysyi hyvin hallinnassa, kun esimerkiksi jokaisen piirikaaviosivun laite- ja nimiötiedot saatiin muokattua tai raportoitua keskitetysti tietokannan kautta.”

Kaikki siirtyivät etätöihin vuonna 2020

Risto Kuosmanen, kuten moni muukin suunnittelija, on tottunut tekemään etätöitä silloin tällöin, mutta vuonna 2020 koko sana sai täysin uuden merkityksen. Yhtäkkiä etätöistä tuli uusi normaali, etuineen ja haittoineen. ”Etuja on sohva, jossa voi ottaa torkut, jos työ tökkii”, Kuosmanen nauraa. ”Haittapuolelle lasken sen, että sermin takana ei ole kaveria, jolle voisi välillä huudella.” Itse suunnitteluympäristö, jossa työ tehdään, toimii Kuosmasen mukaan yhtä hyvin missä vain. 

”SQL Server -tietokantaratkaisu, jota CADMATIC käyttää, on tänä vuonna osoittautunut kullan arvoiseksi. Isotkin kuvat ja mallit aukeavat nopeasti, ja suuret dokumenttimäärät ovat kaikkien etätyöläisten käytössä tasaveroisesti. Hajautetun projektityön menetelmät ovat joutuneet tänä vuonna happotestiin, ja näyttävät kestäneen sen.”

Kokemus opettaa – mutta myös toisin päin

Kun Kuosmanen aloitti Granlundilla, oli ikäeroa Joensuun toimiston toiseksi nuorimpaan sähkösuunnittelijaan 12 vuotta. Nyt tilanne on jo toinen, ja nuoret tuovat mukanaan osaamista uusista suunnittelumenetelmistä ja myös uusia ideoita. Kun ne yhdistetään kokeneempien suunnittelijoiden näkemyksiin, saadaan aikaan voittavia joukkueita. ”Nuoren suunnittelijan tärkein tehtävä on olla samaan aikaan nöyrä ja rohkea. Täytyy kunnioittaa kokemusta, mutta tuoda esille myös omia ajatuksia – etenkin, jos keksii, miten jokin voitaisiin tehdä tehokkaammin. Innovaatioita tarvitaan, jotta tekeminen ja oikeastaan koko toimiala pysyy mielekkäänä”, Risto Kuosmanen arvioi.

Jatkuva oppiminen pitää mielen vireänä

”Uuden oppiminen”, kertoo Kuosmanen, kun häneltä kysyy mikä sähkösuunnittelussa on parasta. 

”Aivan ykkösfiilis tulee siitä, kun keksii jonkin uuden tavan käyttää CADMATICia. Siitä löytyy aina jotain uutta. Ja hienoimpia juttua on sellainen joustava yhteistyö ohjelman kehittäjien kanssa, että kun olet törmännyt johonkin kysymykseen ja heittänyt sen CADMATICin tukeen, niin sieltä on tullut vastaukseksi koodinpätkä, että testaapa tuolla. Ihan huippua!”

Kuosmanen kertoo saaneensa Granlundilla jatkuvasti mahdollisuuksia kehittyä ja myös edetä urallaan. ”Meillä saa haasteita, jos niitä haluaa. Ja hienointa on se, että haasteista myös selviää. Jos työ ja työkalut eivät kehittyisi, se alkaisi pian puuduttaa. Onneksi niin ei ole päässyt käymään”, sanoo Risto Kuosmanen.