Sähköistä määrälaskentaa tarvitaan edelleen

Massalaskenta sähkösuunnitelmasta on puhuttanut toimialaa jo yli 25 vuotta. Vielä vuosituhannen alussa cad-ohjelmalla tehty sähkösuunnitelma tulostettiin ja lähetettiin paperilla tai skannattuna urakoitsijalle laskettavaksi. Vähitellen laskentaohjelmat kehittyivät, ja jos vain suunnittelija päästi dokumentit käsistään sähköisessä muodossa, urakoitsija saattoi tehdä laskennan samassa formaatissa.

Tämän kehityksen rinnalla on kulkenut suuntaus kohti tietomallinnusta, jonka myötä erillisen määrälaskentavaiheen tarpeen on ennustettu katoavan. Näin ei vielä ole tapahtunut, eikä sitä ole myöskään näkyvissä lähitulevaisuudessa.

Mutta miksi määrälaskenta jää urakoitsijan vastuulle? 

Etenkin jos kyseinen urakointiyritys ei tarvitse cad-ohjelmaa mihinkään muuhun? Eikö suunnittelija voisi toimittaa määräluettelon valmiiksi laskettuna – ja urakoitsijan vastuulle jäisi vain tarjouslaskenta?

Totta kai voisi. Ainoa hidaste on luottamuksen puute.

Suunnittelutoimisto Granlund Saimaalla on hyviä kokemuksia sähköisestä määrälaskennasta ja yhteistyöstä urakointiyrityksen kanssa. Suunnittelija Jani Kiesi on ollut mukana jo kahdessa isossa hankkeessa, joissa suunnittelija vastasi määrälaskennasta ja urakoitsija käytti laskennan tuloksia omassa tarjouslaskennassaan.

Ensimmäinen kohde oli Lappeenrannan teknisen yliopiston, LUT:n rakennusvaiheen 1 peruskorjaus.

”Laitehankintoja varten tarvittiin täsmälliset määrät laitteista kullakin hankintapaketin alueella, minkä vuoksi keskustelujen jälkeen päädyimme sähköiseen määrälaskentaan. Urakoitsijalla, Quattroservices Kaakkois-Suomi Oy:llä, ei ollut tästä aiempaa kokemusta, joten luottamusta tarvittiin. Keskustelua käytiin muun muassa lasketuista määristä ja vastuukysymyksistä”, Jani Kiesi kertoo.

Mutta kun kaikki meni hyvin, luottamus kasvoi, ja seuraava kohde oli jo helpompi.

”Lappeenrannan Prisman laajennus vastasi kauppakeskuksen suunnittelua. Kiinteistöön tuli ravintola, liiketiloja ja käytävää, ja suunnittelussa otettiin huomioon liitynnät vanhoihin järjestelmiin. Cadmaticin avulla varmistettiin muutostenhallinta ja tietosisältöjen oikeellisuus. Määrälaskennassa hyödynsimme järjestelmän tilakohtaisia rajaustoimintoja, joiden avulla saatiin massat juuri halutusta tilasta”, Kiesi kuvaa.

Urakoitsijoilta saatujen kommenttien mukaan laskennan tarkkuustaso riittää ilman tuotteiden tyypitystä. Jani Kiesin oma näkemys on, että liialliseen tarkkuuteen pyrkiminen on voinut jopa hidastaa sähköisen määrälaskennan ja erityisesti suunnittelijan tekemien määräluetteloiden hyödyntämistä.

”Komponenttitaso on hyvä ratkaisu, jolloin urakoitsija voi itse valita, mitä kalustesarjaa käyttää. Se jättää sopivasti liikkumavaraa urakoitsijan omaan laskentaan.”

Prisman tapauksessa Granlundin Cadmaticilla tekemiä määräluetteloita käytti tarjouslaskennan pohjana useampi urakoitsija, eli yhteinen määräluettelo ei poistanut kilpailua. Kohteen toteuttajaksi valittiin tässäkin Quattroservices Kaakkois-Suomi Oy, jonka toimitusjohtaja Petri Veikkanen huolehti Prisma-urakan tarjouslaskennasta.

”Meillä on hyvä suhde Granlundin suunnittelijoiden kanssa pitkältä ajalta. Heiltä saatu määräluettelo toimi mainiosti laskennan pohjana”, Veikkanen sanoo.