Nodeon - Millaisilla työkaluilla suunnitellaan tulevaisuuden älykkäät liikkumisen ympäristöt?

Arkiympäristömme on vähitellen täyttynyt älykkäistä seuranta- ja ohjausjärjestelmistä. Kodin laitteet mittaavat lämpötiloja tai punnitsevat raaka-aineita ja säätävät niiden mukaan toimintojaan. Kun poistumme kotoa, hissin anturit reagoivat liikkeisiimme ja parkkihallin sensorit tarkkailevat auton etenemistä, lukevat rekisterikilven tietoja ja lähettävät ohjeita hallin ajo-opasteille, puomeille ja oville.

Ja kun pääsemme liikenteen sekaan kaduille ja maanteille, seuranta jatkuu, vaikka itse asiassa liikenteen älyjärjestelmien kehitys on vasta alussa. Kun meneillään olevan teollinen vallankumous, Industry 4.0, laajenee käsittämään koko rakennettua elinympäristöämme, voidaan puhua Infrastructure 4.0:sta. Ja on syytä muistaa, että näistä kumpikaan ei tarkoita vain esineiden internetiä eli IoT-laitteita, vaan paljon muutakin.

Älyä liikenteeseen Jyväskylästä

Suunnittelu- ja asiantuntijapalveluita tarjoava Nodeon Finland Oy on erikoistunut kriittisen infran järjestelmiin. Yritys on perustettu Jyväskylässä vuonna 2013, mutta Nodeonin asiantuntijat ovat olleet mukana Suomen tärkeimmissä liikennehankkeissa jo 1990-luvulta lähtien. Nodeonilla on nähty läheltä, kuinka älykkään seurannan ja ohjauksen tarve liikennejärjestelmissä on kasvanut, ja yrityksen oma osaaminen on kehittynyt jatkuvasti samaan suuntaan.

”Me toimimme poikkeuksellisen laajalla rintamalla”, arvioi Nodeonin suunnittelupäällikkö Markku Pakarinen. ”Meidän osaamisemme kattaa kaiken, mitä nykyaikainen liikeinfran kokonaisjärjestelmä voi tarvita. Emme ole pelkkä suunnittelutalo, vaan myös ohjelmistotalo. Meiltä löytyy esimerkiksi softaosaamista automaatiojärjestelmien ohjainlogiikkaan asti”, Pakarinen kuvaa. ”Suomeksi tämä tarkoittaa, että pystymme suunnittelemaan sekä toteuttamaan liikenteen seuranta- ja ohjausjärjestelmiä.”

Suunnittelun lisäksi Nodeon tarjoaa palveluita myös liikenteen seurantaan ja analysointiin. Yrityksen osaamisesta on saatu muodostettua niin kova paketti, että kun Suomessa käynnistyy haastava liikenneinfran hanke, Nodeon on varmasti mukana.

Tunneleissa kaikki tiivistyy

Tampereen Rantatunneli on eräs Suomen viime vuosien maineikkaimpia infrahankkeita, eikä vähiten siksi, että se valmistui vuonna 2016 etuajassa. Teknisessä mielessä se oli suunnannäyttäjä kaikille tuleville tunnelihankkeille, sillä tunneliin asennettujen automaatiojärjestelmien määrä ylitti kaikki edelliset. Erityisesti tunnelin turvatekniikkaan panostettiin poikkeuksellisen paljon. Ja järjestelmien suunnittelusta vastasi tietenkin Nodeon.

”Vaikka meillä oli tunneliosaamista ennen Tamperettakin, niin onhan se sellainen käyntikortti, että vaikea meitä on muissa tunnelihankkeissa sivuuttaa”, arvelee Markku Pakarinen.

”Lahdessa VT12:n tunneleiden käyttöönotto on parhaillaan käynnissä. Sielläkin kaikki on sujunut aikataulussa. Ja Lahdessa käytimme ensimmäistä kertaa mallinnusta CADMATICilla. Meillähän on ollut tiehankkeiden avo-osuuksilla pienenä haasteena se, että markkinoilla ei ole ollut niille sopivaa mallintavaa ohjelmaa. Mutta tunneleissa on enemmän kiinteistöistä tuttuja asioita, ja siellä CADMATICin mallinnus osoitti vahvuutensa. Saimme kaikki laitteet samaan IFC-malliin ja säästimme valtavasti suunnitteluaikaa esimerkiksi suunnitelmien yhteensovituksessa.”

Tulevaisuus on mallinnuksen – ja se on tehtävä kunnolla

”Kaikki tulevat tiehankkeet mallinnetaan”, sanoo Markku Pakarinen. ”Ohjeistus on jo olemassa. Ja tunnelien mallinnukseen käytämme ilman muuta CADMATICia. Lahden tunnelien IFC-malli syntyi yllättävän helposti.”

Liikennejärjestelmien Infrastructure 4.0 ohjaa teiden suunnittelua ja rakentamista myös avo-osuuksilla siihen suuntaan, että seurannan ja ohjauksen määrä lisääntyy edelleen. Sääolot, ajokeli, liikennemäärät, ajoneuvojen koko ja ajonopeudet – kaikkea seurataan ja analysoidaan, tavoitteena seuraavan sukupolven itseajavat autot. Nodeon on ollut mukana suunnittelemassa Muonion Aurora-älytietä, joka kehitettiin Väyläviraston ohjauksessa älykkään liikenteen testausalustaksi. ”Aurora on ollut menestys, mutta se on myös osoittanut, että automatisoituun liikenteeseen on vielä valtavan pitkä matka. Sitä ennen on monta vaihetta tavallisen tiestön kehityksessä”, Pakarinen sanoo. ”Kun puhumme kriittisestä infrasta, me myös tarkoitamme sitä. Kriittiset järjestelmät suojaavat ihmishenkiä. Niiden suunnittelussa ei ole oikoteitä. Nämä järjestelmät on suunniteltava kunnolla.”