Cadmatic mukana vahvasti suomalaisen rakentamisen kehittämisessä - esittelyssä NSS

Sähkösuunnittelijat NSS ry:n ja Cadmaticin yhteistyö käynnistyi jo 90-luvulla. Matkan varrelle on mahtunut monenlaista yhteistyön muotoa, kuten esimerkiksi sähkösuunnitteluun liittyvien toimintamallien kehittämistä ja jäsenistön kouluttamista muun muassa tietomallintamisen saloihin.

"Me toimimme linkkinä sähköalan toimijoiden ja jäseniemme välillä, esimerkiksi asiantuntijaseminaarien sekä Plaani-lehden tarjoamien kanavien muodossa," toteaa toimitusjohtaja Markku Säkö NSS:stä.

"Yhteistyökumppanit tuovat asiantuntijaseminaareihin substanssiosaamista, kuten esimerkiksi Cadmatic viime aikoina on tehnyt tietomallintamisen ja datan merkityksen osalta," Säkö jatkaa.

Jäsenistön osaamisen kehittämiseen liittyy kiinteästi myös Pätevyysrekisteri, jota NSS ylläpitää ja tarjoaa koulutuksia pätevyyden ylläpitämiseksi. Osaamisen kehittämisen ohella tärkeä osa NSS:n missiota on myös vaikuttaa, yhdessä muiden yhdistysten kanssa alan kehitykseen, esimerkiksi lainsäädännön kehittämisen suhteen. Tavoite tämän osalta on selvä: Asioiden tulee pysyä järkevinä sähköalan näkökulmasta.

Sähköalan tulee kehittyä ja nostaa arvostustaan

"Niin NSS:ään kuin myös sen jäsenistöön kohdistuu uusiutumistarvetta," toteaa NSS:n puheenjohtaja Jonne Järvinen, joka siviilissä johtaa Insinööritoimisto Stacon Oy:ta.

Järvinen listaa tärkeiksi kehittymisen kohteiksi eri rakentamismuotojen/mallien ymmärtämisen ja osaamisen, rakentamisen Big Datan hyödyntämisen sekä myös ihmissuhdetaidot.

"Sähkötekniikan merkitys kasvaa koko ajan rakentamisessa, meillä ei ole varaa menettää momentumia," Järvinen jatkaa.

Edelliseen liittyen ei ole voinut välttyä käsitykseltä, että sähkösuunnittelu on ns. jonon jatkona, kun rakentamisen prosesseja kehitetään. Myös Järvinen allekirjoittaa tämän näkemyksen.

"Kyllähän rakentamisen arjessa tämä näkyy. Talotekniikassa mennään helposti LVI edellä, todeten sähköstä, että "kyllähän kaapeli taittuu" ja "hyllynhän voi katkaista". Haasteita on myös siinä, miten arkkitehti taipuu sähkösuunnittelun synnyttämiin muutostarpeisiin," Järvinen harmittelee.

Yhdeksi haasteeksi Järvinen nostaa myös sen, että sähkösuunnittelu ei ole luvanvaraista toimintaa. Tähän osaltaan liittyy myös se, että on kannustavaa tehdä suunnittelu halvalla.

"Tosin myönteistä on se, että NSS:n pätevyysluokittelu on rakennuttajille ainakin välillä vaatimuksena."

Digital Twin tulee, vai tuleeko?

Suomalaisessa rakentamisessa jo muutaman vuosikymmenen ajan on ollut keskiössä tietomallintamisen kehittäminen. Viime aikoina siihen liittyvä keskustelu on kääntynyt 3D-mallintamisesta vahvasti datan hyödyntämiseen, läpi rakentamisen prosessin, koko rakennuksen elinkaaren aikaiseksi prosessiksi. Puhutaan rakentamisen Big Datan hyödyntämisestä, puhutaan Digital Twinistä eli digitaalisesta kaksosesta. Seminaarien ikuisuusaiheita vai todellista tulevaisuutta?

"Varmastikin nämä asiat etenevät ja niiden on pakko edetä. Haastetta toki asettaa se, että rakennusalalla on hieman ollut sellaista toimintamallia, että otetaan joku ajatus, viedään sitä eteenpäin, päätetään ottaa se käyttöön, mutta kukaan ei tiedä miten ja sitten jokainen tekee sen omalla tavallaan," Järvinen toteaa.

Ennen kuin Digital Twiniä tunnettiin edes terminä, on sähköalalla ja laajemminkin ottaen koko talotekniikka-alalla pyritty kehittämään sähköistä määrälaskentaa. Myös NSS on ollut mukana edistämässä tätä asiaa, mm. jo vuonna 2003 allekirjoittaessaan yhdessä Raklin ja STUL:n kanssa julkilausuman sähköisen määrälaskennan hyödyntämisestä.

Julkilausumasta on siis kulunut jo 18 vuotta ja edelleenkin suunnittelijoiden tuottamien määräluetteloiden hyödyntämistä urakoitsijoiden tarjouslaskennassa tapahtuu vain yksittäisissä rakennusprojekteissa.

"Eihän suunnittelijalle ole mikään ongelma tehdä määräluetteloita. Mutta kun heille on sanottu, että mitä jos niitä tehdään ja niissä onkin väärää tietoa. Eli kyse on vastuukysymyksestä."

Laajemmin ottaen, kun puhutaan ylipäätänsä rakennusprosessin kehittämisestä, päävastuu on luonnollisesti rakennuttajilla.

"Digital Twin yleistyy, kun kiinteistön omistajat näkevät, että siitä on iso hyöty," toteaa Säkö.

Yksi kiinteistön omistajaa kiinnostava asia on luonnollisesti sen jälleenmyyntiarvo, johon vaikuttavat esimerkiksi sen energiatehokkuus ja kiertotalousarvot. "Rakennuttajan tulisi ottaa näissä asioissa selkeä rooli, ei rakennuttajakonsultin," täydentää Järvinen.

Digital Twinin lisäksi myös muita oppeja olisi hyvä rakentamisen ottaa teollisuudesta.

"Prosessien kehittäminen, esimerkiksi Lean-mallin mukaisesti on ilman muuta yksi painopistealue," Säkö toteaa.

Järvinen toivoo, että osana rakentamisprosessin kehittämistä keskityttäisiin aikatauluasioihin ja valmiusastemäärittelyihin.

"Nyt suunnittelu on sitä, että oman työn voi viimeistellä, kun joku muu on viimeistellyt työnsä."

Suunnitteluala keskittyy

Jo vuosia Suomen talotekniikkasuunnittelusektorilla on tapahtunut voimakasta keskittymistä. Isot suunnittelutoimistokonsernit ostavat pieniä toimistoja jatkuvalla tahdilla. Miten tämä kehitys nähdään NSS:ssä?

"Pidän tätä normaalina aaltoliikkeenä. Jossakin vaiheessa myös isoista toimistoista lähtee asiantuntijoita ja perustavat oman yrityksen," toteaa Järvinen.

"Rakentaminen on ollut pitkään noususuhdanteessa ja tämä on aiheuttanut sen, että työvoiman saatavuus on haastavaa. Tällöin ainoahkot ratkaisut ovat yritysostot ja opiskelijoiden rekrytointi."

Kun isoja rakennusprojekteja, esim. sairaaloita esitellään julkisuudessa, on sähkösuunnittelun toteuttajana yleensä aina iso suunnittelutoimistokonserni. Onko osaaminen vain isoissa toimistoissa tai syrjitäänkö pieniä/keskisuuria toimistoja?

"Julkisella sektorilla en näe syrjimistä olevan, tosin joskus harmittaa referenssivaatimukset. Itseasiassa isot toimistot toimivat jäniksenä keskisuurille ja pienille toimistoille ja ohjaavat niitä myös erikoistumaan ja olemaan omassa tekemisessään parhaita, toteaa Järvinen.

Haasteeksi pienten ja keskisuurten toimistojen kohdalla Järvinen nostaa esiin sopimusteknisen osaamisen.

Uusi sukupolvi, applikaatiot ja startupit ratkaisuna rakentamisen kehittämiseen?

Sähköisen määrälaskennan yleistyminen, datan hyödyntämisen selkeä kehittyminen kohti Digital Twiniä, rakentamisen prosessin kehittäminen. Aiheita, joita toistuvasti nostetaan esiin suomalaisessa rakentamisen keskustelussa, mutta kieltämättä liian vähän kehittymistä niiden osalta tapahtuu. Mikä ratkaisuksi?

"Tietyt asiat lähtevät kehittymään, kun asioista tulee päättämään sellainen sukupolvi, joka näkee asian hyödyn," rohkaisee Järvinen.

Hän nostaa esiin myös applikaatioiden roolin tässä asiassa.

"Aikaisemmin erilaisia älypuhelimien applikaatioita tehtiin isojen kohteiden tarpeisiin ja ne maksoivat paljon. Nyt nämä sovellukset tulevat aluksi koteihin ja ihmiset pystyvät niiden avulla hallitsemaan omista kännyköistään esimerkiksi oman asunnon valaisimen valomäärää tai käynnistämään saunan lämmityksen."

Näitä applikaatioita kehittävät usein pienet startup-yritykset, joille laajemminkin Järvinen antaisi ison roolin rakennusten Big datan hyödyntämisessä.

Työtä on siis vielä paljon tehtävänä, on kyse sähköalan aseman vahvistamisesta rakentamisessa kuin ylipäätänsä suomalaisen rakentamisen kehittämisestä. On selvää, että kyse on yhteisestä projektista, jossa kaikkien osapuolten on myös oltava valmiina uudistumaan.

NSS omalta osaltaan tekee tätä kehitystyötä, yhdessä kumppaneidensa, kuten Cadmaticin kanssa.