
Uusi normaali CAD-suunnittelussa?
Jyrki Metsola
Julkaistu May 07, 2020
Tätä kirjoittaessani on kulunut vajaa päivä siitä, kun Suomen hallitus ilmoitti koronarajoitusten asteittaisesta purkamisesta. Useissa yhteyksissä tulevaisuudesta on käytetty nimitystä ”uusi normaali”. Yleisen käsityksen mukaan emme ole siis palaamassa entiseen, vaikka koronakriisi olisikin jossakin vaiheessa totaalisesti ohi.
Lähdin pohtimaan sitä, mitä tämä tarkoittaa suunnittelusektorilla ja näin ollen CAD-suunnittelun osalta. Mikä on uusi normaali aika CAD-suunnittelussa?
Korostuuko suomalaisuus?
Suomalaiset teollisuusyritykset harkitsevat vakavasti komponenttivalmistuksen siirtämistä Eurooppaan tai peräti Suomeen, pois Aasiasta. Suojavälinetuotantoa on käynnistetty Suomessa. Ohjelmistoala on globaalia, valtakuntien rajat ylittävää liiketoimintaa, eikä lähtökohtaisesti ole niin altis koronakriisin kaltaisille häiriöille eikä varmaankaan myöskään kuulu Huoltovarmuuskeskuksen varastoissa pidettäviin tuotteisiin.
Meille CADMATIC EAC:ssa (eli entisessä Kymdatassa) suomalaisuus ja sen näkyminen toiminnassamme on arkipäivää, onhan päämarkkinamme ollut Suomi ja se on näkynyt poikkeuksellisen vahvana panostamisena suomalaisen suunnittelun kehittämiseen, niin erilaisten kehitysprojektien (esim. tietomallintaminen => buildingSMART Finland) kuin vaikkapa todella vahvan oppilaitosyhteistyön kautta (tälläkin hetkellä tuotteitamme käyttää noin 6 000 teknisen alan opiskelijaa). Olemme kiinteästi osa suomalaista rakentamista ja luonnollisesti vahvasti jatkossakin mukana ”uuden normaalin” rakentamisessa.
Olemme kiinteästi osa suomalaista rakentamista ja luonnollisesti vahvasti jatkossakin mukana ”uuden normaalin” rakentamisessa.
Kysymys kuuluukin: Kun haluamme kehittää suomalaista rakentamista suunnitteluprosesseineen ja esimerkiksi Digital Twin -toimintamallia, niin ovatko kaikki ohjelmistotalot vahvasti kehittämisessä mukana? Kiinnostaako piskuinen Suomi globaaleja toimijoita? Meitä kiinnostaa.
Asiakaslähtöisyyttä, myös uuden normaalin aikana?
Koronakriisin puhjetessa useat ohjelmistoalan yritykset tulivat asiakkaita vastaan erilaisin keinoin, esim. antamalla oikeuden käyttää ohjelmistoa kotona (jos lisenssiehdot sen kielsivät) tai siirsivät ei niin asiakaslähtöisiä muutoksiaan lisenssiehtoihin aikataulullisesti eteenpäin. Hienoja eleitä ja niitä ilman muuta tarvittiin. Nähtäväksi kuitenkin jää, palataanko kriisin ohitettuamme ”uudessa normaalissa” vanhaan malliin.
Uudessa normaalissa on selvää, että esimerkiksi etätyö tulee lisääntymään. Sitä on nyt jouduttu ”harjoittelemaan” poikkeustilanteessa ja esimerkiksi suunnittelutoimistoissa on tehty teknisiä toimenpiteitä etätyön mahdollistamiseksi. Hyvä esimerkki on CADMATIC Electrical -suunnittelujärjestelmämme käyttö eri paikoista käsin (eri toimipisteet, kotona etänä), joka onnistuu hyödyntämällä SQL Server -tietokantaratkaisuja. Näitä käyttöönottoprojekteja olemme tehneet asiakkaidemme kanssa koronakriisin aikana useita.
Asiakaslähtöisyyttä, myös uudessa normaalissa edustaa myös se, minkälaisia lisenssin ostomahdollisuuksia ja lisenssimalleja on tarjolla. Meillä Cadmaticissa voit hankkia lisenssin kertahankintana (”pysyväislisenssi”) tai aikaperusteisena, kuukausihinnoitteluun perustuvana lisenssinä. Lisenssit voit hankkia yksittäiseen työasemaan tai yhtä lailla ns. kelluvana verkkolisenssinä, jolla voit erinomaisesti optimoida tarvittavien lisenssien määrän. Valinta on sinun.
Jos nyt ei ole aika kehittää toimintaa, niin milloin?
Yritystoiminnan kehittäminen on nyt esillä vahvasti, ei vähiten paljon julkisuutta saaneiden Business Finlandin yritystukien vuoksi. Suunnitteluprosessien kehittäminen on mitä parhainta kehittämistyötä. Väitän, että voittajia uudessa normaalissa ovat ne, jotka terveellä tavalla kyseenalaistavat nykyisen toimintansa. Otan muutaman esimerkin.
- CADMATIC Electricalin keskeisimpiä vahvuuksia on data-driven engineering -mallin mukainen vahva suunnittelutiedon hallinta ja sen mahdollistama muutosten hallinta nopeasti ja laadukkaasti. Suunnitteluhan on yhtä muutosta. Tätä asiaa pohdin aikaisemmin myös blogissani ”Tiedon rooli tietomallintavassa rakennussähkösuunnittelussa”. Rohkaisen ottamaan laskimen käteen ja laskemaan, kuinka paljon kustannuksia säästyy, jos vaikkapa mainittujen ominaisuuksien ansiosta säästyy suunnitteluaikaa esim. 1 000 tuntia.
- CADMATIC Building tuottaa tietomallit (IFC-sertifioidut) automaattisesti 2D-piirustuksista. Jälleen laskin käteen ja käsitys siitä, kuinka paljon nyt säästyi aikaa. Puhumattakaan suunnittelijoiden kasvaneesta motivaatiosta, kuten A-Insinöörien nuori rakennesuunnittelija Tanja Lepikkö hyvin tuo esiin kertoessaan kokemuksistaan CADMATIC Building -ohjelmiston suhteen.
- CADMATIC HVAC soveltuu erittäin hyvin uudisrakentamisen lisäksi myös korjausrakentamiseen, mm. projektin nopeiden aloitustoimintojen ansiosta. Jälleen laskin esiin: paljonko säästyi aikaa ja suunnitteluprojektin kate kasvoi?
On hyvin inhimillistä ja ymmärrettävää, että totuttuja toimintatapoja tuttuine ohjelmistoineen ei haluta muuttaa. Mutta onko niitä varaa olla muuttamatta? Mielestäni ei.
Sanoista tekoihin.
Koronakriisi on pakottanut meidät työskentelemään etänä, pitämään mahdollisia seminaareja verkossa ja väitän, että myös tehostamaan omaa toimintaamme. Myös häiriötekijöitä on ollut vähemmän. Kun puhutaan suomalaisen rakentamisklusterin kehittämisestä, en voi olla sanomatta, että on viimein aika monessakin suhteessa siirtyä nyt sanoista tekoihin. Vähemmän puhetta, vähemmän seminaareja, enemmän tekoja.
Digital Twin on nyt rakennussektorilla kuuma, ehkäpä jopa kuumin aihe. Cadmaticilla on teollisuussektorilta todella vahva kokemus ja osaaminen Digital Twin -ratkaisuista ja nyt haluamme tuoda tämän osaamisen myös rakennussektorille. Oli hienoa seurata, osana vahvaa oppilaitosyhteistyötä, jälleen kerran TAMK:ssa toteutettua opiskelijaprojektia, jossa uutena ”mausteena” oli Cadmaticin eShare-ohjelmistolla toteutettu Digital Twin -malli opiskelijoiden suunnittelemasta kohteesta. Voisiko rakennussektori ottaa selkeästi mallia teollisuudesta ja siirtyä suoraan ohituskaistaa pitkin, sanoista tekoihin?
Tässä muutamia ajatuksia siitä, mitä Uusi normaali voisi tarkoittaa CAD-suunnittelussa rakentamissektorin näkökulmasta.