Tietomallintaminen on mahdollista kaikille

Muistaakseni noin kymmenisen vuotta sitten kiersimme NSS:n (Sähkösuunnittelijat NSS ry) alueyhdistyksiä ja pidimme jäsenistölle tietoiskuja tietomallintamisesta. Mieleeni on jäänyt hyvin, kun Oulussa tapahtumaamme osallistunut henkilö totesi, että ”no, siinä menee muutama vuosi, kun uudet asiat ehtivät sieltä pääkaupunkiseudulta tänne pohjoiseen”. Eli koettiinko tietomallintaminen tuolloin enemmän tai vähemmän pääkaupunkiseudun jutuksi?

Tietomallintajat ja CAD-suunnittelijat?

Joitakin vuosia myöhemmin järjestimme Tampereella seminaarin, jossa kerroimme rakennesuunnitteluun kehittämämme CADMATIC Building -ohjelmiston (tuolloin se vielä totteli nimeä CADS House) tarjoamista mahdollisuuksista tietomallisuunnitteluun, perinteistä 2D-piirtämistä unohtamatta. Seminaarin jälkeen tiedustelin erään suuren suunnittelukonsernin BIM-asiantuntijalta, mitä oli tykännyt näkemästään. Hän vastasi, että ”tuohan saattaisi olla hyvä työkalu meidän CAD-porukalle”.

Jäin tuolloin pohtimaan, että ovatko tietomallintajat oma ryhmänsä organisaatiossa ja CAD-suunnittelijat omansa? Olivatko nämä todellakin tuolloin kaksi eri tehtäväkuvaa? Miellettiinkö tietomallintaminen joissakin organisaatiossa ennen kaikkea 3D:ssä tapahtuvaksi työskentelyksi, jolloin CAD oli sitten sitä piirustusten tuottamista?

Tietomallinnetaanko kohde vai ei?

Vuonna 2014 teetimme TNS Gallupilla (nykyinen Kantar TNS) suurehkon suunnittelutoimistotutkimuksen ja tuolloin vastaajayritykset arvioivat, että heidän projekteistaan oli tietomalliprojekteja sähkösuunnittelijoiden joukossa 27 %, lvi-suunnittelussa 34 % ja rakennesuunnittelussa 33 %. Eli kääntäen: Noin 2/3 projekteista ei ollut tietomalliprojekteja. Nuo lukemat ovat varmastikin selkeästi kasvaneet seitsemässä vuodessa, mutta mielestäni keskeisempi kysymys onkin, mikä on tietomalliprojekti?

Edellisessä blogissani Data on keskiössä, Suunnittelusta Digital Twiniin nostin vahvasti esiin datan merkityksen suunnittelussa ja koko rakennuksen elinkaaren aikana. Herääkin kysymys, että onko meillä enää syytä esittää kysymystä, ei sen enempää pienissä kuin isoissa kohteissa, että tietomallinnetaanko kohde vai ei?

Edelleenkin, tuo kysymys ymmärretään ennen kaikkea kysymyksenä siitä, tuotetaanko kohteesta 3D-mallit ja minkä tasoisena. 

Kysymys pitäisi mielestäni ymmärtää ennen kaikkea niin, että tuotetaanko suunnitelmat älykkäinä, siis tuotetietoa sisältävinä ja kuinka tuotettua tietoa hyödynnetään, niin rakentamisen aikana kuin sen jälkeenkin?

2D, 3D vai ”Suunnittelutieto D”

Niin kauan kun tietomallintamisesta on puhuttu ja sitä on tehty, on puhuttu piirustustarpeiden katoamisesta. Siis että mallit korvaavat piirustukset, työmaalla ei enää tarvita piirustuksia, BIM-malleista tuotetaan automaattisesti valmistuksen vaatima data, muutamia esimerkkejä vain mainitakseni. Samaan aikaan, kun nämä ovat osaltaan jo todellisuutta ja samalla myös tavoittelemisen arvoisia kehitysaskeleita, niin suljemmeko silmämme tämän päivän todellisuudelta, asettamalla 2D:n ja 3D:n jotenkin vastakkain?

Eli, hieman leikkisästi nimeten: Eikös meidän pitäisi tuottaa, kohteesta riippumatta ”Suunnittelutieto D:tä”?

Rakennesuunnitteluun kehittämämme CADMATIC Building -ohjelmisto on hyvä esimerkki siitä, kuinka tietomallintamista voi lähestyä, ei vähiten helpon käyttöönoton ja työn tehokkuuden näkökulmasta. CADMATIC Buildingilla tehdään esimerkiksi elementtisuunnittelua pääosin tutussa 2D-käyttöliittymässä, varmistaen näin, että syntyvät piirustukset ovat yksikäsitteisesti oikeita. Samalla kuitenkin syntyy tietomallidataa (tuotetieto, 3D), josta syntyy sitten tarvittaessa IFC-mallit yhdistelmämallien tai vaikkapa määrälaskennan tarpeisiin.

Eli CADMATIC Buildingin kohdalla käyttäjän ei tarvitse valita, mallinnetaanko tämä kohde vai ei.

Pieni toimisto – isot kohteet

Marraskuussa 2018 Tallinnaan valmistui T1 Mall of Tallinn -kauppakeskus, kokonaispinta-alaltaan 130 000 m2, jonka sähkösuunnittelun toteutti CADMATIC Electrical -ohjelmistolla, tuolloin neljän suunnittelijan suuruinen Melior Projekt.

Opetus: Erittäin suuren kohteen tietomallipohjainen suunnittelu on mahdollista myös pienelle toimistolle, kunhan työkalut ja osaaminen ovat kunnossa. Ohjelmiston tehokkuus ja muutosten hallinta nousevat tuolloin keskiöön.

Paineet tietomallintamiseen kasvavat

Keskustelin joitakin viikkoja sitten pienen rakennesuunnittelutoimiston omistajan kanssa. Henkilön, jolla on vuosikymmenien rautainen kokemus ja osaaminen rakennesuunnittelusta ja joka on tehnyt erityisesti isoille rakennuttajille menestyksellisesti töitä. Hän totesi, että ”nyt on pakko ryhtyä mallintamaan, muuten loppuvat työt.”

Paine tietomallintamiseen siirtymiseen voi tulla siis asiakkailta, mutta se voi tulla myös valtiolta, esimerkiksi parhaillaan menossa olevan MRL-uudistuksen myötä.

Tietomallintaminen on mahdollista kaikille. Se ei ole enää se ”pääkaupunkiseudun juttu”, sitä voi tehdä yhtä lailla isot kuin pienetkin suunnittelutoimistot, eikä kohteen suuruudella pitäisi enää olla ratkaisevaa merkitystä sen osalta, mallinnetaanko vai ei.

Jos et vielä tietomallinna, niin liity joukkoon. Meillä Cadmaticissa on siihen välineet.