Tietoa valtatielle…
Jari Pynnönen
Julkaistu September 02, 2019
Pari viikkoa sitten tuli 30 vuotta täyteen CAD-bisneksessä ja tunnen itseni etuoikeutetuksi, kun olen saanut olla näköalapaikalla näkemässä alan kehityksen 80-luvulta saakka. Mutta kehitys jatkuu. Toimialalla on selvästi itse piirtämisen ja graafisen pyörityksen, mikä sinänsä on tärkeä elementti, sijasta fokus siirtymässä enemmän tiedon ja sen myötä kokonaisuuden hallitsemiseen. Tuleehan moni asia nykyaikaisissa suunnittelujärjestelmissä hieman niin kuin sivutuotteena. Tiedon muokkaus esim. tietokannassa sekä olevien tietojen pohjalta tuotettavat piirustukset ja/tai raportit. Siinä lääkettä virheettömyyteen ja tehokkuuteen.
Mutta miten käy, kun tietoa halutaan siirtää toisaalle?
Meillä on tullut ja varmaan tulossa erilaisia standardeja ”point to point” -tiedonsiirtoja korvaamaan. Tiedon valtatietä odotellessa ”point to point” -ratkaisut ovat olleet tietenkin järkeviä ja niillä on pystytty tehostamaan asioita. Mutta standardisoiduilla siirtoformaateilla saataisiin vakioidut rajapinnat ja tieto siirtymään. Standardointityö on hidasta mutta selkeällä tavoitehakuisella toiminnalla niitä pystytään luomaan. Ongelmaksi vain usein tulee kopin ottavan instanssin puute.
Teollisuudessa on menossa monia hyviä hankkeita, olen itse seurannut mm. LUT-vetoista DBE-projektia, jossa olisi tarkoitus vakioida sähköisiä transaktioita lohkoketjuteknologiaa hyödyntäen, PSK:lla on käynnissä työryhmä 59/8, joka on standardisoimassa Automaatiolaitteiden tiedonsiirtoa, ETIM on sähköalalla hyvää vauhtia etenemässä, TATE-puolella BIMin osalta erilaisia klassifikaatioita kehitellään ja siihen olisi toivomus, että saataisiin konkretiaa kansallisella tasolla jne.
Standardit siirtoformaatit helpottavat kehitystyötä ja antavat myös asiakkaille merkittävän hyödyn.
Muualla maailmalla on menossa lukuisa määrä erilaisia standardointiprojekteja, joissa tavoite on saada vakioitua tiedonsiirtoa. Ohjelmistotoimittajan näkökulmasta standardit siirtoformaatit helpottavat kehitystyötä ja antavat myös asiakkaille merkittävän hyödyn. Voimia näiden kanssa painiville, työ on tärkeää ja merkityksellistä!
Teknologian lisäksi on myös meidän tiedon kuluttajien/tuottajien opittava pois vanhasta ja omaksuttava uutta, jotta hyödyt konkretisoituisivat. Jos haluamme hyödyntää teknologian tarjoamia hyötyjä, on ne myös jalkautettava käytäntöön ja kouluttauduttava niihin. Tässä meillä tiedon kuluttajilla/tuottajilla on vielä haasteita ja varmasti hyvin heterogeeninen joukko.
Digitalisaatio on hyvä renki ja parhaat hyödyt siitä saadaan, kun opitaan hyödyntämään sen tarjoamat hyödyt ja ennakkoluulottomasti hyppäämme seuraavalle tasolle hyödyntämään ohjelmistojen tarjoamia mahdollisuuksia. Sieltä saamme laatua/virheettömyyttä ja kilpailukykyä tuleviin haasteisiin. Teknologia toimii, sovitaan vain miten.
