Suomalainen rakentaminen kehittyy vain yhteisellä tekemisellä

« Kaikki Blogit

Jyrki Metsola

Julkaistu June 15, 2021

Tätä blogia kirjoittaessani kesäkuun 2021 alussa suomalaisten koronarokotukset ovat jo hyvässä vauhdissa ja me suomalaiset odotamme kiihkeästi tilanteen selkeytymistä, ns. ”uutta normaalia”, jota juurikin vuosi sitten pohdin Uusi normaali CAD-suunnittelussa -blogissani. On selvää, että paluuta entiseen ei täysin ole. Etätyö tulee jäämään pysyväksi ja laajaksi ilmiöksi, vaikuttaen mm. toimitilarakentamisen tulevaisuuteen.

Yksityiskohtana on ilahduttavaa mainita, että nuoret tekniikan alan ihmiset ovat perustaneet rohkeasti tässä tilanteessa omia yrityksiään tai ryhtyneet ns. kevytyrittäjiksi opintojensa ohella, kuten kevytyrittäjänä keväällä aloittaneen Aleksi Laaksovuoren hieno esimerkki osoittaa. Aktiivinen yhteistyömme alan oppilaitosten kanssa ja opiskelun aikana tarjottu mahdollisuus käyttää veloituksetta alalla laajasti käytettyä ammattiohjelmistoa on meidän yksi kädenojennuksemme tulevaisuuden suunnitteluammattilaisille. Ja valmistuville opiskelijoille tarjottu mahdollisuus lunastaa opiskelijalisenssi kilpailukykyiseen hintaan omaan käyttöön antaa omalta osaltaan vahvat eväät nuorelle tehdä tällainen ratkaisu.

Joko on aika laittaa suomalainen rakentaminen kuntoon?

Mutta minkälaiseen rakentamisen kulttuuriin nuoret rakennusalan kyvyt valmistuttuaan sijoittuvat? Olemmeko yhdessä valmiita, avoimesti ja yhteistyössä kehittämään suomalaista rakentamista?

On ollut positiivista huomata, että alalla nostetaan nyt vahvasti ns. ”kissoja pöydälle”. Granlundin toimitusjohtaja Pekka Metsi ja varatoimitusjohtaja Jukka Tyni Rakennuslehden Näkökulma-kirjoituksessaan tuovat mielestäni hyvin esiin mm. sen, että ”talotekniikan osalta ei tarvita edes trendikkäästi radikaaleja innovaatioita”. Heidän kirjoituksensa keskeinen pointti onkin se, että talotekniikan on saatava vahvempi rooli rakennusprojekteissa, osana rakennusprosessin johtamista.

Talotekniikan osalta ei tarvita edes trendikkäästi radikaaleja innovaatioita.

Metsi ja Tyni nostavat esiin myös yhden rakentamisen vakiopuheenaiheen, eli sähköisen määrälaskennan tehokkaan hyödyntämisen rakennusprojekteissa. Kyse ei ole pitkään aikaan ollut siitä, pystyvätkö suunnitteluohjelmistot tuottamaan riittävän hyvää määrätietoa, vaan ennen kaikkea prosessista ja siihen liittyvistä vastuista ja luottamuksesta. Tuore tarina Etelä-Karjalan suunnasta, Sähköistä määrälaskentaa tarvitaan edelleen, antaa aihetta vahvaan toivoon, että tämä vuosikymmenten vakiopuheenaihe muuttuisi nyt konkretiaksi. Kuten tässä tarinassa Granlund Saimaa Oy:n Jani Kiesi hyvin tuo esiin, niin kyse on ennen kaikkea suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden välisestä luottamuksesta. Ja ei toki jätetä mainitsematta, että myös käytettävän ohjelmiston ominaisuuksilla on merkitystä, kuten vaikkapa tässä esimerkissä CADMATIC Electricalin järjestelmän tilakohtaisilla rajaustoiminnoilla.

Tietomallinnuksessa on kyse suunnitteluobjektien sisältämästä tiedosta, ei 3D:stä

Osana suomalaisen rakentamisen kehittämistä on ollut ilo viime aikoina huomata, että tietomallintamisen ytimen, eli datan merkitys on ymmärretty, kuten esimerkiksi Senaattikiinteistöjen tietomalliasiantuntija Juho Malmi vuoden ensimmäisessä Plaanissa hyvin totesi, lausuessaan että 

”Nyt viimeistään on aika ymmärtää, että tietomallinnuksessa on kysymys suunnitteluobjektien tiedosta, ei 3D-kuvista”.

Sillä, kaikessa yksinkertaisuudessaan, kun otetaan esimerkiksi rakennussähkösuunnittelu, kyse on suunnittelutiedon tuottamisesta ja sen jalostamisesta projektin aikana. Tiedon, jolla sitten on esiintymiä 3D-malleissa, piirustuksissa, luetteloissa, siirtotiedostoissa (esim. IFC), kuten alla oleva kuva hyvin havainnollistaa. Ei liene yllätys, että CADMATIC Electrical -suunnitteluohjelmistomme on juurikin rakennettu tämän mallin ympärille, ennen kaikkea sen vahvan, keskitettyyn projektikohtaiseen tiedonhallintaan pohjautuvan teknologian mahdollistamana.

Tiedonhallinta CADMATIC Electricalissa

Sähkösuunnittelu, pidä puolesi!

Kun puhutaan rakennussähkösuunnittelusta, on kysymys suunnittelualasta, jossa 3D-mallintamisen osuus on ehkä 10-20 % kokonaisuudesta. Me kaikki tiedämme, että rakennussähkösuunnittelu tuottaa valtavan määrän erilaisia dokumentteja, jotka viime kädessä koostuvat ”vain” saman suunnittelutiedon eri esiintymistä. Sähkösuunnittelu, jos mikä on siis sanan varsinaisessa merkityksessä suunnittelutiedon tuottamista ja sen jalostamista. Eli juurikin sitä, mistä nyt yleisesti rakennusalalla vahvasti puhutaan.

Onkin ollut hieman hämmentävää seurata keskustelua, jossa, rohkenen sanoa, sähkösuunnittelua ollaan altistamassa ”3D-mallintamisen alttarille” sillä tavalla, että sen moninaisuus unohdetaan. Kautta aikojen talotekniikka yleisestikin, mutta erityisesti sähkösuunnittelu on ollut BIM-kehityksessä enemmän tai vähemmän ”jonon jatkeena” ja mielestäni on tärkeää, että nyt kun data on nostanut selkeästi arvoansa, niin sähkösuunnittelun rooli vahvistuu ja se saa rakentamisen kehittämisessä oman vahvemman ja oikeaoppisen arvonsa.

Mitä ihmettä on tapahtunut, kun myyntimme kasvaa?

Korona on kohdellut monia suomalaisia yrityksiä, myös rakentamisen sektorilla kaltoin ja myöskään konkursseilta ei ole vältytty. Samaan aikaan, ja hyvin nöyränä, voin ilokseni todeta, että meillä CADMATICissa rakentamisen toimialamme, eli Construction-liiketoiminnan kasvu vuoden 2021 ensimmäisellä kvartaalilla oli 22 %. Myös uusia rakennusalan asiakkaita olemme Suomessa saaneet viime vuotta enemmän ja samalla vauhdilla vuoden 2021 uusasiakasmäärä tulee nousemaan selkeästi yli 200:n. Syitä tähän on varmasti monia ja meidän vahvan suomalaisuuden tuomat hyödyt suomalaiselle asiakasyritykselle ovat varmasti keskeisessä roolissa tässä kehityksessä. Suomalaisuuden roolin mahdollista vahvistumista koronakriisin myötä pohdinkin viime vuonna blogissani Nouseeko suomalaisuus nyt arvoonsa ohjelmistosektorilla.

Tietomallinnus ja OpenBIM
Suomalainen rakentaminen kehittyy yhteistyössä eri osa-alueita samanaikaisesti kehittämällä.

Lopuksi, palaan tämän blogini otsikkoon. Kyllä, on aivan selvää, että suomalainen rakentaminen kehittyy vain yhteisellä ja avoimella tekemisellä. Tietomallintamisessa tämä tunnetaan käsitteenä OpenBIM. Yksittäinen rakennuttaja tai suunnittelutoimisto voi toki ja varmasti kehittääkin omia prosessejaan ja myös valtakunnallisesti voimme kehittää yksittäisiä osa-alueita, mutta toivottua lopputulosta emme saavuta, ellemme yhdessä ja kokonaisvaltaisesti kehitä tapaamme toimia suomalaisessa rakentamisessa.

Kun vieläpä haaveilemme Digital Twinistä!

Työ suomalaisen rakentamisen kehittämiseksi on viimeinkin alkanut. Olethan mukana? Me Cadmaticissa olemme.

Tilaa uutiskirje

Uutiskirjeemme pitävät sinut ajan tasalla mm. ohjelmistojemme uusimmista kehitysaskeleista, uutisista, tapahtumista, asiakkaiden menestystarinoista, webinaareista ja ohjelmistojen kokeilumahdollisuuksista. Tilaa kuukausittainen uutiskirjeemme.

Haluan uutiskirjeen seuraavilta toimialoilta

Voit peruuttaa uutiskirjeen tilauksen milloin tahansa. Jos haluat lisätietoja uutiskirjeen peruuttamisesta, tietosuojakäytännöistämme ja siitä, miten olemme sitoutuneet suojaamaan ja kunnioittamaan yksityisyyttäsi, tutustu Tietosuojakäytäntöön