Etätyöskentelyä Kuertunturin juurella
Toni Hirvonen
Julkaistu January 27, 2021
Kello herättää 7.00, niin kuin joka arkiaamu. Yöllä Äkäslompolossa on ollut napakasti pakkasta ja vanha hirsitalo on aamulla hieman viileä. Talo on 50-luvulla rakennettu Suomen Ladun hiihtomaja, jossa toimii nyt Silver Fox -hostelli. Laitan takkaan tulet. Veto on takassa hyvä ja kohta kuiva koivu palaa iloisesti. Laitan kahvit kiehumaan ja aamupalaa pöytään.
Työpäivä alkaa varsin samalla tavalla kuin kotona Kotkassa. Hostellin muut asukkaat nukkuvat vielä. He ovat Lapissa lomalla, joten heillä ei ole vielä mikään kiire ladulle tai rinteeseen. Vanha puulattia narisee ja tuli rätisee takassa. Ulkona on vielä pari kolme tuntia pimeää. Kymmeneltä valoa on jo riittävästi. Lumihanget ja lumiset puut tekevät maisemasta talvisen, eikä Lapin kaamos tunnu yhtään ikävältä. Kuertunturin juurella alkaa taas yksi etätyöpäivä.
Työpäivä Kuertunturin juurella on melko samanlainen kuin Kotkassakin, mutta työpäivän jälkeen Lapin luonto tulee vastaan heti ulko-ovella.
Korona on ohjannut asiantuntijat etätöihin
Korona on ajanut ihmiset tekemään etätöitä kotikonttoreissa. Tätä on jatkunut kohta jo vuoden verran. Pikkuhiljaa lähikontaktien puuttuminen alkaa varmasti näkyä ja tuntua ihmisten elämässä. Moni kaipaisikin jo takaisin normaaliin arkeen ja toimistolle; käytäväkeskustelemaan ja kahvittelemaan työkavereiden kanssa. Muistan jonkun kirjoittaneen, että etätyöpäivät ovat joskus tiiviitä kuin ”märkä betoni”, jossa seuraava Teams-palaveri alkaa heti toisen perään. Pahoitellaan myöhästymisiä ja voivotellaan palaverien määrää. Mutta ehkä kohta vuoden pituinen harjoittelu on jo opettanut jättämään kalenteriin tyhjiä kohtia palaverien välille? Vähitellen on opittu myös pyhittämään lounasaika syömiselle, eikä buukata siihenkin väliin palaveria. Vaikka sinä kohtaa kalenterissa olisikin houkuttelevan tyhjä slotti.
Etätyöskentely vaatii oman jaksamisen kannalta selkeää työajan hallintaa ja työn jaksottamista.
CADMATIC Electrical -tiimin jäsenet työskentelevät tällä hetkellä kotoaan käsin kahdeksalla paikkakunnalla: Kotkassa, Pyhtäällä, Virolahdella, Kouvolassa, Keravalla, Orimattilassa, Tampereella ja Siilinjärvellä. Jo vuonna 2019 Ballesterin Felipe näytti meille muille etätyömallia viettämällä puoli vuotta etätöissä kotisaarellaan Mallorcalla. Ja me muut olimme tietysti kateellisia. Korona on varmasti saanut monet muutkin pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja ja tajuamaan, että tätä nykyajan tietotyötä voi tosiaan tehdä missä vain, kunhan käytettävissä on riittävän tehokkaat tietoliikenneyhteydet.
Nykyajan tietotyötä voi tehdä missä vain, kunhan käytettävissä on hyvät työvälineet ja tehokkaat tietoliikenneyhteydet.
Monissa perheissä on tietysti lapset tarhassa tai koulussa, joten esimerkiksi toiseen maahan tai edes toiselle paikkakunnalle etätöihin lähteminen ei niin vain onnistu. Viime keväänä tosin lapsetkin otettiin pois koulusta kotiin ja etäkouluun. Toivottavasti siihen ei enää jouduta ja pääsemme koronarokotteen avulla eroon koronasta vielä tämän vuoden aikana.
Tätä kirjoittaessani olen taas Kotkassa kotikonttorilla. Minulla on viikolla 7 talviloma ja silloin lähdetään taas kavereiden kanssa takaisin Äkäslompoloon. Helmikuisessa Lapissa päivä on jo paljon pidempi ja aurinkokin korkeammalla. Toivon vain, ettei ole kolmenkympin pakkasia. Ylläs, Kesänki, Aakenus, Pallas. Tunturit siellä kärsivällisesti odottelevat etelän ukkoja kiipeämään suksilla ylös ja sen jälkeen laskemaan alas. Yksinkertaisten miesten yksinkertainen laji. Mutta erittäin viihdyttävä ja luonnonläheinen. Ylöspäin kiivetessä on hyvin aikaa katsella maisemia sekä fiilistellä Lappia ja luontoa. Alaspäin tullaan sitten parhain päin ja iso hymy huulilla.
Voi olla, että jään talviloman jälkeen joksikin aikaa taas Äkäslompoloon etätöihin. Suunnitelmissa olisi tehdä reissu käsivarteen Kilpisjärvelle. Ruotsissa tai Norjassakin pitäisi ehtiä käymään. Noh, ainakin hiihdän puusuksillani yöksi Kutujärven eräkämpälle. Siellä ei netti toimi, eikä Teams-palaverit tavoita.
