Data on keskiössä, suunnittelusta Digital Twiniin

Viime aikoina rakennusalalla data on noussut selvästi keskiöön ja puheenaiheeksi. Yhä selvemmin puhuttaessa tietomallintamisesta eli BIMistä on oivallettu, mitä tuo ”I” todellakin tarkoittaa: Information. Siis 3D-mallintamisen ohella tuotetaan ja jalostetaan kaikkea dataa, mikä kohteeseen liittyy. Kysymys kuuluukin, että olemmeko siirtymässä tai jo siirtyneet mallilähtöisestä suunnittelusta (model-driven design) datapohjaiseen suunnitteluun (data-driven design)?

Data-driven design on edellytys Digital Twinille

Mielestäni olemme tai ainakin meidän pitäisi olla jo vahvasti matkalla siihen suuntaan. Nimittäin, data-driven design kytkeytyy aukottomasti Digital Twiniin eli digitaaliseen kaksoseen. Ensimmäinen on edellytys toiselle. 

Suunnittelun ja rakentamisen aikana kohteen data syntyy ja jalostuu ja lopputuloksena rakennuksen valmistuttua tulisi olla ”Päivä nolla Digital Twin”.

Hyvänä esimerkkinä data-driven-pohjaisesta ajattelusta toimii CADMATIC Electrical -suunnittelujärjestelmä sähkö/automaatiosuunnitteluun. Se perustuu vahvasti datan hallintaan, koko projektin suunnitteludatan sisältämään keskitettyyn tietokantaan pohjautuen. Sähkökomponenteilla on N kpl esiintymiä (3D-malleissa, kaavioissa jne.), mutta tieto on keskitetysti yhdessä paikassa eli tietokannassa. Kun suunnittelun aikana yksittäisen komponentin tieto jalostuu, muutetaan se yhdessä paikassa ja tieto automaattisesti päivittyy kaikkiin sen esiintymiin. On selvää, että tällainen toimintatapa synnyttää tehokkuutta ja varmistaa suunnittelun laatua. Ja on mitä suurimmassa määrin data-ohjattua suunnittelua, data-driven design.

Tietosisältöjen vakiointi on tärkeää

Keskeisessä roolissa dataohjatussa suunnittelussa ja sitä kautta tiellä kohti digitaalista kaksosta on tietosisältöjen vakiointi. Riippumatta käytetyistä suunnitteluohjelmistoista elinehto on, että tuotettu tieto, esim. IFC-muotoisena on sisällöltään vakiota, joka mahdollistaa mm. sen koneluettavuuden.

Hyvä asia on, että Suomessa talotekniikan osalta vakiointityö on ollut jo käynnissä, buildingSMART Finlandin talotekniikkaryhmän johdolla ja tuloksia sen suhteen on odotettavissa jo tämän vuoden aikana.

Valtion mukaantulo nostaa yleisten tietomallivaatimusten statusta

Tietosisältöjen vakiointityön ohella yleisten tietomallivaatimusten (YTV) uudistustyö on käynnistymässä. Syksyllä 2020 rakennusalan toimijat nostivat asian tärkeyden esille julkilausumassaan, keskiössä on ennen kaikkea riittävän rahoituksen saaminen uudistustyön toteuttamiseen.

On ilahduttavaa, että Ympäristöministeriö on nyt tullut vahvasti mukaan YTV-päivityksen toteuttamiseen. Kyse kun on ennen kaikkea yhteisestä asiasta ja asioiden eteenpäin vieminen edellyttää kieltämättä vahvaa johtajuutta. Hitaasti etenevän ”talkootyön” aika on ohi. Esimerkiksi naapurimaa Virossa valtio on ottanut keskeisen roolin tietomallintamisen edistämisessä ja tuloksia on jo näkyvissä.

Palataan takaisin tietojen koneluettavuuteen. Se on noussut keskeiseksi teemaksi myös parhaillaan meneillään olevassa MRL:n kokonaisvaltaisessa uudistusprosessissa. Tavoitteena on siirtyä yhä enemmän sitä kohti, että rakennuslupavaiheessa voitaisiin tietomalleja hyödyntää itse lupaprosessissa, jopa tiettyjä tarkastuksia automatisoiden. 

Tavoitteena on myös valtakunnallinen tietomalliarkisto (kansallinen rekisteri), jonne suunnittelumalli ja toteumamalli tallennettaisiin. 

Rakennuksen omistajalla olisi mahdollisuus vapaaehtoisesti päivittää rekisteriin korjaukset, jotka eivät edellytä lupaa. Vastuu päivityksistä koskisi korjauksia, jotka aiheuttavat muutoksia rakennus- ja huoneistotietoihin (RH-tiedot).

Teollisuudessa Digital Twin on jo arkipäivää, miksi ei rakentamisessa?

Granlundin teettämän Building Digital Twins -tutkimuksen kattavissa henkilöhaastatteluissa nousee esiin monia haasteita Digital Twin -mallin läpimurron esteenä, kuten esimerkiksi se, että piirustukset/mallit eivät pysy ajantasalla rakennuksen elinkaaren aikana tai että, jälleen kerran, BIMiin liittyvän avoimen standardoinnin tulee edelleen kehittyä.

Lisäksi, kun me kaikki tiedostamme, että panostaminen digitaaliseen kaksoseen vaatii myös taloudellista panostusta, niin peruskysymys on tietysti se, että miksi kannattaa maksaa Digital Twinin ylläpidosta? Siis mistä syntyy Digital Twinin ROI?

Samaan aikaan meillä Cadmaticissa on jo pitkä kokemus teollisuussektorilta Digital Twin -toimituksista. 

Teollisuudessa on selkeästi ymmärretty Digital Twinin keskeinen rooli teollisuusyrityksen prosesseissa. 

CADMATIC eShare -ohjelmistomme avulla esimerkiksi paperitehdas hallitsee kaikkea tehtaan prosessiin liittyvää dataa yhden käyttöliittymän eli 3D:n kautta. Data on linkitetty toisiinsa, jolloin esimerkiksi 3D-mallissa olevaa automaatiolaitetta ohjaavan järjestelmän PDF-muotoinen piirikaavio löytyy 3D-käyttöliittymän kautta. Ja kaiken lisäksi, järjestelmän älykkyys yltää myös PDF-dokumentin sisälle asti, yksittäisiin komponentteihin. Yhtä lailla esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmästä haettava tai mittausjärjestelmän tuottama data saadaan näkyviin samaan käyttöliittymään.

Keskeinen kysymys kuuluukin, löytyykö teollisuuden ja rakennussektorin väliltä aidosti sellaisia selittäviä tekijöitä, miksi ensimmäisessä Digital Twin on jo arkipäivää ja toisessa ei?