Mikä ihmeen data-driven?

Kun kaikki suunnittelu tehdään samassa keskitetyssä tietokannassa ja tietomallissa, on jokaisella tiimillä jatkuvasti ajantasainen tieto työn edistymisestä, vaikka he työskentelisivät maapallon eri puolilla.

Posted on August 27, 2020

Jokainen suunnittelu- ja rakennusprojekti alkaa datan keräämisellä. Sitä saadaan alustavasta suunnittelusta, vaatimusmäärittelystä, tilaajan tarvekartoituksesta tai erilaisista avoimen datan lähteistä. Tällaisia voivat olla vaikkapa tilastot, kartat, kuvat, liikennestatistiikka tai mikä tahansa aineisto, jolla on merkitystä suunnitteluprojektin edetessä. Ja kaikki tämä data on heti alusta pitäen tallennettava helposti hallittavassa muodossa sellaiseen tietovarastoon, että projektin edetessä, kun dataa tulee aina vain lisää, se kaikki on edelleen projektin käytössä – viiveettä ja päivittyneenä.

Melkoinen haaste! Mutta onko kyseessä uusi asia? ”Eipä oikeastaan”, sanoo CADMATICin kehitysjohtaja Jari Pynnönen. ”Tietopohjaista suunnittelua on tehty jo 1990-luvulta lähtien, millä tarkoitan sitä, että suunnitteludokumenttien tietosisältöä on kasvatettu sitä mukaa, kun se on teknisesti ollut mahdollista. Tällä on järjestelmällisesti pyritty samaan kuin tänäkin päivänä: tehokkaampaan suunnitteluun vanhoja projekteja hyödyntäen, parempaan muutostenhallintaan ja parempaan tiedonjakoon suunnittelun eri osapuolien kesken.”

Mihin kaikkeen dataa käytetään?

Nykyaikaista 3D-dokumenttia voi hyvin pitää data-driven-ajattelun ytimenä. Eikä kyseessä ole pelkkä kolmiulotteinen kuva, vaan tietokanta, joka pitää sisällään kaiken olennaisen, hankkeessa tarvittavan datan. ”Tietomalli voi hyvin sisältää myös 2D-kuvia, ja oikeastaan mitä tahansa”, muistuttaa Jari Pynnönen. ”Lisäksi malli rikastuu kaiken aikaa suunnittelun edetessä, ja se saa lisää dataa myös valmistuvasta kohteesta. Näin mallista tulee lopulta digital twin eli datalla toteutettu klooni todellisuudesta.”

Miksi sitten kaikki tämä vaivannäkö? Mitä sillä saavutetaan? Cadmaticin toinen kehitysjohtaja Tommy Norström alkaa luetella esimerkkejä. ”Jos mennään suoraan valmistuksen ja rakentamisen rajapintaan, niin data-driven-tietomalli voi syöttää dataa suoraan esimerkiksi esivalmistukseen. Samoin malli tuottaa ohjeet asennusjärjestystä ja oikeastaan koko rakentamisprosessia varten”, Norström luettelee. ”Ja kaikki prosessissa syntyvä data palautuu tietomalliin, jossa rakentamisen etenemistä voidaan tarkastella.”

Kun kaikki suunnittelu tehdään samassa keskitetyssä tietokannassa ja tietomallissa, on jokaisella tiimillä jatkuvasti ajantasainen tieto työn edistymisestä, vaikka he työskentelisivät maapallon eri puolilla. Kun hallittuun prosessiin lisätään muutostenhallinta ja dokumentaatio, nopeutuvat projektin läpivientiajat merkittävästi. ”Eräs suuri asiakas kertoi, että läpimenot ovat lyhentyneet keskimäärin 30 %”, kertoo Jari Pynnönen.

Data on raaka-aine, joka vaatii jalostamista

Yhä useammassa yrityksessä työskentelee nykyään data-analyytikkoja, jotka osallistuvat suunnitteluprojekteihin siinä missä suunnittelijat, koodarit ja projektipäälliköt. Heidän työnsä on seuloa valtavista datalähteistä kaikki se, mitä voidaan jalostaa edelleen hyötykäyttöön projektin tarpeita varten. Mutta toisin kuin monet raaka-aineet, data on uusiutuva luonnonvara, eli se ei lopu. Suunnitteluprojekteissa syntyvä data täytyy jalostaa, jotta tuloksena ei ole valtava määrä ongelmajätettä. Avainroolissa ovat siis osaavat työntekijät sekä työkalut, joiden tiedonhallintaominaisuudet on suunniteltu suurten datamäärien käsittelyyn, varastointiin ja kierrätykseen mahdollisimman tehokkaalla tavalla.