Laitossuunnitteluosapuolten yhteistyö tuottaa uusia osaajia työmarkkinoille

Written by Written in collaboration with Sappi Kirkniemi Mill and Metropolia University of Applied Sciences

Posted on April 18, 2019

Kun Metropolia otti Cadmaticin 3D-laitossuunnittelujärjestelmän opetuskäyttöön, ohjelmiston harjoitustyö tehtiin Sappi Kirkniemen paperitehtaalle suunnittelutoimisto Pöyryn opastuksella. Tehtaan CADMATICilla suunnitellun osan 3D-mallia eli digital twiniä on ylläpidetty Kirkniemellä jo vuodesta 1995. Täsmäkoulutuksesta on välitön hyöty opiskelijoille, pidemmällä aikavälillä suunnittelua tarvitseville yrityksille ja sitä kautta laajemmin työmarkkinoille sekä elinkeinoelämälle.

Cadmaticin pitkä kumppanuus suunnittelutoimisto Pöyryn ja Sappi Kirkniemen paperitehtaan kanssa täydentyi, kun ammattikorkeakoulu Metropolian Myyrmäen toimipiste otti Cadmaticin ohjelmiston käyttöön osana laitossuunnittelun kurssia ja opintoja. Ohjelmisto ei vaadi työasemakohtaista asennusta, vaan laitossuunnittelujärjestelmään on pääsy koulun 30 työasemalta. Lisenssejä on käytössä noin 400 000 euron arvosta. Cadmatic antoi perusperehdytyksen kurssille, johon ilmoittautui 58 opiskelijaa. Varsinaisen 3D-laitossuunnittelun osuuden veti Pöyryn suunnittelupäällikkö. Kurssin harjoitustyönä suunniteltiin paperikoneiden jäähdytysveden lämpötilaa tasaava raakavesipumppu Sappi Kirkniemen paperitehtaalle, jossa Pöyryn Cadmaticilla laatima 3D-malli on ollut käytössä jo vuodesta 1995. Kurssiin sisältyi myös opiskelijoiden vierailu tehtaalla. 

Oppilaitoksille on tärkeää pystyä tarjoamaan opetusta, joka perustuu suoraan teollisuuden tarpeisiin ja käytäntöön, ei pelkkiin oppikirjoihin, painottaa Cadmaticin myyntipäällikkö Jim Nyroos. – Metropolian lisäksi olemme aikaisemmin käynnistäneet samantyyppisen yhteistyön Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Insinööriopiskelijat ovat varmasti kiitollisia, kun järjestyy mahdollisuus suunnitella todelliseen käyttöön tuleva kohde ajanmukaisilla työkaluilla, sillä kokemus valmistaa opiskelijoita tehokkaasti työelämään. Oppilaitoksen kannalta käytännön toimeksiannoilla ja ajanmukaisilla työkaluilla on merkitystä kilpailussa parhaista opiskelijoista. Osaamispääoman lisäys taas vaikuttaa aikanaan teollisuuden kilpailukykyyn ja sitä kautta talouden kasvuun. Suunnittelutoimiston ja tehtaan näkökulmasta oppilaitosyhteistyö parantaa työnantajakuvaa ja rekrytointimahdollisuuksia.

Täysin vastaavaa kurssia ei ole järjestetty koskaan aikaisemmin

Nyt pidetty kurssi on ainutlaatuinen avaus, eikä vastaavaa ole järjestetty aikaisemmin missään oppilaitoksessa, korostaa Metropolian kemian prosessitekniikan lehtori Timo Seuranen. Hänen mukaansa aloitteesta on alun perin kiittäminen PSK24/2 Putkistosuunnittelu -työryhmää ja toiminnanjohtaja Jukka Koistista. – Toimikunnan kautta teollisuuden edustajat ovat sitoutuneet opetuksen ja harjoitustöiden tukemiseen.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun kemian prosessitekniikan opiskelijat ovat mukana laitossuunnittelun opetuksessa, ja kurssilta on palkattu jo viitisen opiskelijaa työelämään, Seuranen kertoo. – Suunnitteluohjelmiston asentaminen oppilaitoksen työasemiin oli pitkä prosessi, mutta Cadmaticin edustajat ovat olleet joustavia. Harjoitustyöstä Kirkniemen tehtaalle saamme kiittää Pöyryn Mika Pirttistä. Myös vierailu tehtaalle tutustumaan prosessiin näin isolla yli 50 hengen porukalla oli turvallisuussysistä harvinainen tilaisuus, ja siitä suuret kiitokset Sappille.

Cadmaticin Henri Särkän pitämä kolmen päivän ohjelmistokoulutus oli erinomainen ja tehokas, Seuranen kiittää. – Kaikki kurssin opiskelijat olivat paikalla, sitoutuivat opetukseen ja oppivat käyttämään ohjelmistoa riittävällä tasolla. Jatkamme ja laajennamme mielellämme yhteistyötä ja konseptia esimerkiksi energia- ja biotekniikan puolelle, vaikka opetussuunnitelmien päivittäminen ja oikeiden kontaktien luominen vaatii aikaa ja vaivaa. Teollisuudessa on valtava pula osaavasta työvoimasta, ja nuoria kiinnostaa lähteä kouluttautumaan. Firmoille on suuri etu, että uusilla työntekijöillä on ohjelmisto-osaaminen omasta takaa töihin tullessa. Cadmatic on looginen ja helppokäyttöinen, Suomessa kehitetty ohjelmisto.

Poikkeuksellisen iso ryhmä pääsi nopeasti kiinni ohjelmiston käyttöön

Kurssista on saatu hyvää palautetta sekä henkilökunnalta että opiskelijoilta, kertoo Cadmaticin kouluttajana toiminut sovellusasiantuntija Henri Särkkä. – Ammattikorkeakoulut tekevät yleisesti yhteistyötä lähiseudun yritysten kanssa ja tuottavat sitä kautta työvoimaa niiden tarpeisiin. On tärkeää laajentaa käytäntöä muillekin aloille ja seuduille. Perustyökalujen käyttö tulee nopeasti vastaan työelämässä, ja ohjelmisto-osaamisen tueksi tarvitaan käytännönläheisyyttä. Opiskelijat näkevät, mitä työ käytännössä on ja miksi mikäkin juttu tehdään. Käytännön projekti antaa hyvän näkemyksen suunnittelutyöstä.

Ohjelmistomme on saanut paljon kiitosta siitä, että se on äärimmäisen helppo oppia, Särkkä sanoo. – Suunnittelutyöhön tarvittavan tason saavuttaa noin viikossa. Poikkeuksellisen isoon ryhmään mahtui monia eri taitotasoja, mutta henkilökohtaisesti minut yllätti se, miten nopeasti ryhmä pääsi kiinni ohjelmiston käyttöön. Kukaan ei jäänyt jälkeen, ja kaikki tuntuivat ymmärtävän, mitä olivat tekemässä ja mistä tietyt toiminnot saadaan aikaan. Pääpointti opetuksessa oli auttaa ymmärtämään, miksi mikäkin asia näkyy järjestelmässä niin kuin näkyy. Ammattikorkeakoulutus tarjoaa hyvät näkymät suomalaisille laitosrakentajille.

Koulutuksessa käytettiin helposti jaettavaa lisenssirakennetta, ja opiskelijat pystyvät käyttämään ohjelmistoa myös omilta koneiltaan VPN-yhteyden kautta.

Oli aika mairittelevaa, kun opiskelijat kysyivät, voisiko ohjelmistoa käyttää omalla ajalla ja onko olemassa lisäohjeita, Särkkä kertoo. – Kurssin aikana kaikki olivat sataprosenttisesti ja proaktiivisesti mukana, vaikka ikäjakauma oli aika iso, noin 20–40 vuotta.

Suomessa on selkeä tarve laitossuunnittelun koulutukselle

Suomeen on ollut tarve saada laitossuunnittelun koulutusta, jotta opiskelijat tietävät millaista suunnittelutyö todellisuudessa on, sanoo harjoitustyön ohjannut suunnittelupäällikkö Mika Pirttinen Pöyryltä. – Aika monelle insinöörille on peruskoulutuksen pohjalta vielä hämärää, miten tehdas ja putkisto suunnitellaan. Pöyryllä on suunnittelutoimeksiantoja ympäri maailmaa, ja tarve saada uusia suunnittelijoita alalle on suuri. Valmistuneet opiskelijat, joilla on jo kokemusta käytännön suunnittelutyöstä, on helppo työllistää suoraan suunnitteluprojekteihin. Meillä on lisäksi oma kaksivuotinen Pöyry Stars -urapolkuohjelma opiskelijoille, jossa on mukana opiskelijoita tältäkin kurssilta.

Sappi Kirkniemen tehtaalla oli oikea tarve muutostöille, jotta paperintuotantoprosessi toimisi paremmin, Pirttinen kertoo. – Tutustumiskäynti antoi mahdollisuuden nähdä todellinen ympäristö ja ymmärtää miten suunnittelumalli ja todellisuus vastaavat toisiaan. Tehtaalla opiskelijoiden piti tehdä muistiinpanoja vihkoon siitä, mitä pitää huomioida vaihdettavan pumpun osalta. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi uuden isomman pumpun vaatima tila, putkistojen muutokset ja kunnossapidon näkökulma. Näitä asioita käytiin läpi koululla ennen tehdasvierailua.

3D mallin käyttäminen on arkipäivää laitossuunnittelussa

Sappi Kirkniemi oli maailman ensimmäinen iso uusi paperitehdasprojekti, joka suunniteltiin täysin 3D-mallin avulla, kertoo Pöyryn teollisuusliiketoiminnan operatiivinen johtaja Kai Vikman. Vikman toimi myös Sappin kyseisen tehdasprojektin projektipäällikkönä 1990-luvun puolivälissä. – Kyseessä oli silloin sekä suunnittelutoimistoille että teollisuudelle ainutlaatuinen juttu; ei ehkä teknisesti, mutta 3D suunnittelun käyttöönoton kannalta. Sen jälkeen tehdassuunnittelu isoissa toimistoissa siirtyi mallipohjaiseen 3D-maailmaan. Laitosmaailmassa ei tehdä enää mitään 2D:nä, vaan digitaalisuus, digital twin ja integroitu tietomalli ovat tätä päivää. Pilviteknologian myötä kommunikaatio on nopeutunut ja parantunut, mutta periaatteet tälle kaikelle luotiin 90-luvun puolessa välissä. Myös rakennusalalla mallipohjainen suunnittelu on Suomessa maailman huippua.

Kirkniemi on myös ensimmäinen suunnittelumallipohjainen laitos, jossa tehdasmalli integroitiin SSOT- eli Single Source of Truth -periaatteella suoraan hallinnollisiin järjestelmiin ja tietokantoihin. Silloin luotu tehdasmalli tietoineen on vieläkin käytössä ja käytettävissä missä tahansa, mikä tehostaa huomattavasti esimerkiksi tehtaan varaosien hankintaa ja muutossuunnittelua, Vikman sanoo.

Opiskelijoiden ja oppilaitosten mukaan tulo käytössä olevan tehdasmallin ympäristöön auttaa paljon laitossuunnittelun opetuksen kehittämisessä ja standardoitujen työskentelytapojen vakiinnuttamisessa. Suunnittelun pitää olla turvallista, tehokasta ja kohteen huollettavuuteen tähtäävää. Meidän kannattaa todellakin satsata nuorten osaamiseen, tietotaitoon ja ymmärrykseen, koska se tuo mukanaan maailman markkinoilla tarvitsemamme kilpailukyvyn, toteaa Vikman.

Koulutuksen tukemisesta on tehtaalle hyötyä tulevaisuudessa

Harjoitustyössä suunnittelun kohteena oli tarvitsemamme raakavesipumppu, joka syöttää raaka- eli järvivettä paperikoneen lämmönvaihtimille, selittää Kirkniemen tehtaalla vuodesta 1995 työskennellyt projekti-insinööri Christer Råbergh. – Raakaveden tarkoituksena on jäähdyttää vedet, jotka ovat liian kuumia lähetettäväksi puhdistuslaitokselle. Kuuma kesä on tämän kannalta haastavinta aikaa. Kapasiteetin lisäämiseksi pumppu päätettiin suunnitella ja mitoittaa uudelleen, mikä edellyttää putkimuunnoksia. Tilaa pumpulle on vain noin neljä kertaa neljä metriä. Pumppu valmistunee vuoden 2020 puolella.

Kirkniemen PK3-paperikone ja erikoismassatehdas (EMT) suunniteltiin Cadmaticilla, ja uusi tehdas pyörähti käyntiin vuonna 1996.

Mallia on sen jälkeen laajennettu hiomolla, hiertämöllä ja rejektihiertämöllä, sekä PK1- ja PK2-koneiden aluilla, Råbergh kertoo. – Periaatteena on, että malliin lisätään alueita aina kun suunnitellaan uutta tai jotakin muutetaan. Cadmatic valittiin aikoinaan tehtaan mallinnukseen ehkä myös suomalaisuutensa perusteella. Harjoitustyön hyöty meille loppukäyttäjänä on pieni tässä vaiheessa, mutta korostunee tulevaisuudessa, kun alalle saadaan lisää osaajia. Tällä hetkellä resurssit ovat tiukilla, eikä päätehtävämme ole kouluttaa vaan tehdä paperia ja ylläpitää laitteita. Cadmatic-osaajia on aika vähän pääkaupunkiseudun ulkopuolella, ja tehtaalla käytetään mielellään lähiosaajia. Olisi hienoa, jos tehtaan lähistöllä olisi käytettävissä suunnitteluosaajia.

Yhteistyö Cadmaticin kanssa on alkanut 90-luvun puolivälistä ja jatkuu edelleen, kiteyttää tehtaan suunnittelupäällikkö Rauno Timperi. – Kirkniemi oli ensimmäinen 3D-mallinnus, jonka jälkeen mallia on laajennettu portaittain. Isoimmat suunnittelutoimistot ovat siirtyneet kehityksen myötä myös 3D-laitosmalleihin. Harjoitustyön tutustumiskäynti oli opiskelijoille ainutlaatuinen, kun he pääsivät oikeaan ympäristöön vertaamaan mallinnusta todellisuuteen. Tällainen yhteistyö mahdollistaa tulevaisuudessa useampia Cadmatic-osaajia, jolloin myös eri alat hyötyvät laitossuunnitteluosaamisesta.